Jalostusohjesääntö

Suomen Tanskandoggi Ry:n jalostusohjesääntö 

Tanskandogin Jalostuksen Tavoiteohjelma (JTO) on hyväksytty SKL:ssa ja rodun PEVISA-ohjelma astui voimaan 1.1.2007. PEVISA:n mukaan pentujen vanhemmilla tulee olla lonkkakuvauslausunto, ja sen tulee olla voimassa jo astutushetkellä.  Jalostustoimikunta noudattaa STD Ry:n jalostusohjesääntöä ja terveystulokset tulee olla jalostustoimikunnalla jo ennen astutusta.

Uusi rotukohtainen PEVISA-ohjelma:

Suomen Kennelliiton Jalostustieteellisen toimikunnan päätös 31.5.2011 (5/2011):
Toimikunta toteaa, että FCI suosittaa mm. tanskandoggille vähintään 18 kk lonkkakuvausikää (Hip dysplasia – international Certificate and Evaluation of radiographs) ja katsoo siksi aiheelliseksi, että rodun kuvaukset tehdään jatkossa vasta tässä iässä.

Toimikunta hyväksyy tanskandoggille seuraavan rotukohtaisen PEVISA-ohjelman:
Pentujen vanhemmista pitää olla ennen astutusta annettu lonkkakuvauslausunto ja kyynärkuvauslausunto sekä astutushetkellä voimassa oleva sydänkuuntelulausunto.
Lonkka- ja kyynärkuvaushetkellä koiran tulee olla täyttänyt 18 kk. Sydänkuuntelulausunto ei astutushetkellä saa olla 12 kk vanhempi. Ohjelma on voimassa 1.1.2012 – 31.12.2016.
Toimikunta merkitsee tiedoksi, että rodulle tulee vuoden 2012 alusta seuraava koirarekisteriohjeen kohdan 8 mukainen pysyvä poikkeuslupa:
Ulkomaisilta uroksilta ei vaadita kyynärnivelkuvauslausuntoa. Koirarekisteriohjeen mukaisesti lupa ei koske Suomessa tapahtuvia astutuksia.
Hyväksytty tanskandoggin JTO on voimassa 1.1.2012 – 31.12.2016.

Yleiset vaatimukset 

Kasvattaja on Suomen Tanskandoggi Ry:n jäsen. 

Astutuspyynnön tulee olla jalostustoimikunnan sihteerillä hyvissä ajoin ENNEN suunniteltua astutusta. Astutuspyynnöt lähetetään jalostustoimikunnan sihteerille jalostustoimikunnan lomakkeella tai vastaavilla tiedoilla varustettuna sähköpostitse. Sähköpostitse lähetetty astutuspyyntö tulee päivätä selkeästi (esimerkiksi Helsingissä 1.1.2006 Maija Meikäläinen.) 

Tarvittavat liitteet: 
· sukutaulut 
· terveystiedot 
· näyttelytulokset 

Liitteitä ei tarvitse lähettää, mikäli edellä mainitut tiedot on saatavissa Kennelliiton KoiraNet-jalostustietojärjestelmästä. 

Jalostustoimikunta ei käsittele jalostusanomuksia, joissa ei ole mukana kaikkia vaadittavia tietoja esim. kuvaustuloksia. Erityisen painavista syistä jalostustoimikunta voi kirjallisen hakemuksen perusteella harkita poikkeamista näistä ohjeista. 

Jalostustoimikunnan antama päätös hyväksyttyä yhdistelmää kohden on kasvattajakohtainen siten, että kyseistä yhdistelmää ei voi siirtää eteenpäin toiselle kasvattajalle/kennelnimelle. 

Kasvattajien tulee varata jalostustoimikunnalle viikosta neljään viikkoon käsittelyaikaa omien yhdistelmiensä, ennenkaikkea poikkeuslupien, käsittelyyn. Väri- ja muiden poikkeuslupien käsittely voi viedä kauemminkin, jos asia joudutaan viemään Kennelliiton jalostustieteelliseen toimikuntaan.

Siitosparin yleiset vaatimukset 

Jalostukseen käytettävän tanskandogin tulee olla fyysisesti ja psyykkisesti terve sekä vapaa perinnöllisistä sairauksista. Mikäli koiran vanhemmilla, sisaruksilla ja/tai jälkeläisillä on perinnöllisiä sairauksia, tulee koira tutkia ja todeta terveeksi niiltä osin.

Siitosparin tulee olla omasta väriryhmästä. Sukusiitosaste enintään 6,25 % (serkusparitus), 5 sukupolvea taaksepäin laskettuna tuleva pentue yhtenä niistä. Suurempaa sukusiitosastetta ei hyväksytä kuin erityisen painavista syistä. Mikäli jalostustoimikunta hyväksyy suuremman sukusiitosasteen, tulee pöytäkirjasta ilmetä syy, miksi sukusiitosaste yli 6,25 % on hyväksytty. 

Jalostustoimikunnalla on oikeus olla hyväksymättä nartun astutusta tai uroksen käyttöä. Jalostustoimikunnan ei myöskään tarvitse hyväksyä yksilöä, jonka jälkeläisissä on todettu vakavia virheitä tai sairautta riittävän laajaan aineistoon pohjautuen. Jalostustoimikunnan päätökset koirien siitokseen kelpaavuuteen perustuvat eläinlääkärin virallisiin lausuntoihin tai omistajien/kasvattajien lausuntoihin ko. koirista tai niiden lähisukulaisista. 

Jalostustoimikunta kehottaa kasvattajia paneutumaan jalostusvalinnoissaan tanskandogeilla esiintyviin vakaviin perinnöllisiin sairauksiin, kuten sydänsairauksiin ja erityisesti dilatoivaan kardiomyopatiaan (DCM). Jalostustoimikunta on kehittänyt oman sydänultralomakkeen, jota suositellaan käytettäväksi ja jonka tutkiva eläinlääkäri täyttää Suomen Kennelliiton sydäntarkastuslausunnon lisäksi. Muita vakavia elinikään ja elämänlaatuun selvästi vaikuttavia sairauksia ovat: kilpirauhasen vajaatoiminta, epilepsia, wobblerin syndrooma ja spondyloosi. Jalostustoimikunta suosittaa näihin liittyviä terveystutkimuksia erityisesti, mikäli suvussa on sairautta esiintynyt tai käytetään vieraampia linjoja, joista ei ole tietoa.

Jalostuksessa tulee välttää yhdistelmää, jossa sydänongelmia/selvittämättömiä, mahdollisesti sydänperäisiä kuolemia on sekä nartun että uroksen puolella. Mikäli jalostukseen käytettävän koiran vanhemmilla, pentuesisaruksilla ja/tai jälkeläisillä on sydänvikaa/-sairautta, tai heistä joku on kuollut äkillisesti ilman selvää syytä, jalostukseen käytettävällä koiralla tulee olla Suomen Kennelliiton virallisella sydäntarkastuskaavakkeella tehty sydänkuuntelu ja sydänultra, myös EKG:tä suositellaan. Jalostustoimikunta suosittelee kasvattajia/omistajia teettämään kuolinsyytutkimuksen, mikäli koira kuolee nuorena ja/tai äkillisesti.

Jalostustoimikunta suosittaa virallista silmä- ja silmäluomitarkastusta jalostukseen käytettäville koirille. Jalostustoimikunta toivoo enemmän huomiota kiinnitettävän tanskandogeilla esiintyviin silmä- ja luomisairauksiin siitosparia valittaessa. Mikäli koiralla on todettu jokin periytyvä silmä- tai silmäluomisairaus, sitä ei tulisi käyttää jalostukseen. Mikäli vanhemmilla, sisaruksilla ja/tai jälkeläisillä on silmä-/tai silmäluomisairauksia useammalla kuin yhdellä, tarvitaan paritettavalle koiralle puhdas silmälausunto silmäeläinlääkäriltä. Mikäli lähisuvussa esiintyy kataraktaa tai glaukoomaa yhdelläkin koiralla, tulee jalostuskäyttöön suunnitellulla koiralla olla puhdas silmäeläinlääkärin lausunto.

Jalostustoimikunta suosittaa jalostukseen käytettävien koirien kilpirauhastestausta: TGAA, T4, TSH. Jalostukseen käytettävien koirien tulee olla terveitä myös kilpirauhasen osalta. 

Jalostustoimikunta toivoo urosten omistajien kiinnittävän huomiota nk. “Matador-jalostukseen“, ts. välttämään uroksen liiallista jalostuskäyttöä, koska Matador-jalostuksen myötä geenien monimuotoisuus vähenee, koirien perimä supistuu ja ne altistuvat muun muassa immuunisuojan ja elinvoiman heikkenemiselle.

Vähimmäisvaatimukset jalostukseen käytettäville koirille 

Narttu: 
- iältään vähintään 24 kk astutushetkellä, ei yli 7-vuotias. Ensisynnyttäjä ei saa olla yli 5-vuotias astutushetkellä. 
- näyttelyistä vähintään 3 x erittäin hyvä (EH) TAI 2 x erinomainen (ERI) tai hyväksytty jalostustarkastus. 
- lonkkakuvaustulos A-C, ei kuitenkaan 2 x C (sekä uroksen että nartun lonkat C). C-lonkkaisen koiran siitospariksi suositellaan A-lonkkaista koiraa. 
- kyynärnivelet 0/0, jolloin siitosparin kyynärnivelten kuvaustulos voi olla 1/1. 
- virallinen sydänkuuntelutulos (terve), tutkimus ei saa olla yhtä vuotta vanhempi, suositellaan sydänultraa. 

Uros: 
- iältään vähintään 18 kk 
- näyttelyistä vähintään 3 x erittäin hyvä (EH) TAI 2 x erinomainen (ERI) tai hyväksytty jalostustarkastus. 
- lonkkakuvaustulos A-C, ei kuitenkaan 2 x C (sekä uroksen että nartun lonkat C). C-lonkkaisen koiran siitospariksi suositellaan ensisijaisesti A-lonkkaista koiraa. 
- kyynärnivelet 0/0, jolloin siitosparin kyynärnivelten kuvaustulos voi olla 1/1. Ulkomaalaisilta uroksilta ei vaadita kyynärnivellausuntoa. 
- virallinen sydänkuuntelutulos (terve), tutkimus ei saa olla yhtä vuotta vanhempi, suositellaan sydänultraa.

Muita suosituksia ja ohjeita 

Kasvattaja sitoutuu noudattamaan Suomen Kennelliiton suosituksia koiran sijoittamisesta. Tämän lisäksi yhdistys suosittaa rodun ominaisuudet huomioiden, että nartun sijoitussopimuksissa narttu siirtyy vastaanottajan omistukseen 1 (yhden) pentueen jälkeen, kuitenkin viimeistään 4 (neljän) vuoden jälkeen. Tanskandoggi rodun rotuominaisuudet huomioiden, Suomen Kennelliiton koirarekisteriohjeesta poiketen, STD ry:n jalostustoimikunta ei suosittele käyttämään tanskandogginarttua jalostukseen peräkkäisistä juoksuista (pentujen väli vähemmän kuin 10kk).

Koska tanskandoggi kuuluu hitaasti kehittyviin jättirotuihin (niin fyysisesti kuin henkisestikin), jalostustoimikunta on ehdottomasti sitä mieltä, ettei ole oikein pennuttaa narttua ennen kahden vuoden ikää. Narttujen tulee saada kasvaa rauhassa aikuisiksi.

Lonkkien osalta suositellaan BLUP-indeksin käyttöä, siten että parituksen keskiarvo olisi vähintään 100.

Pakastespermaa käytettäessä ei vaadita lonkka- tai kyynärkuvaustulosta, mikäli sperma on kerätty talteen ennen PEVISA:n voimaantuloa (v. 2007) ja siitosparilla on lonkkakuvaustulos A-B. Kasvattajan tulee toimittaa jalostustoimikunnalle kasvattajan tiedossa oleva terveystieto uroksen vanhemmista, sisaruksista ja mahdollisista jälkeläisistä.

Mikäli siitokseen käytettävällä uroksella on Suomessa jo 3 pentuetta (kaikki värit), suositellaan uroksen jälkeläistarkastusta ja mikäli siitokseen käytettävällä uroksella on Suomessa jo 5 pentuetta (kaikki värit) uros on jälkeläistarkastettava, jotta yhdistelmä hyväksytään pentulistalle. Jalostusohjesäännön ja JTOn tavoitteena on taata tanskandogin geneettinen monimuotoisuus. 

Jalostustoimikunta toivoo, että kaikki kasvattajat noudattavat kasvatustyössään jalostusohjesääntöä ja tanskandoggien jalostuksen tavoiteohjelmaa. 

Jalostustoimikunnan ei tarvitse hyväksyä yksilöä, joka on saanut 0- tai EVA-palkinnon kaksi kertaa luonteen vuoksi, varsinkin jos koira on ollut aggressiivinen tai osoittanut pelkopuremisen merkkejä. Jalostustoimikunta pyytää tällaiselta koiralta hyväksytyn jalostustarkastuksen, jossa on otettu kantaa ko. koiran luonteeseen tai hyväksytysti suoritetun virallisen luonnetestituloksen tai MH-kuvauksen. Jalostustoimikunta voi pyytää koiralta luonnetestin tai jalostustarkastuksen myös silloin, kun jalostukseen aiotulla koiralla on useita negatiivisia mainintoja luonteesta näyttelyarvosteluissa ilman 0- tai EVA -palkintoja. Luonnetesti on suoritettu hyväksytysti, kun loppupistemäärä on vähintään +75 ja lisäksi seuraavat osa-alueet on oltava plussalla: hermorakenne, luoksepäästävyys, terävyys ja laukauspelottomuus. Myös MH-kuvauksen hyväksytty tulos hyväksytään. 

Jalostustoimikunta suosittelee koirien luonnetestausta. Rotujärjestö tukee koiranomistajaa 10 eurolla/suoritettu luonnetesti/MH-kuvaus. Omistajan tulee laatia erillinen hakemus ja liittää mukaan maksukuitti sekä luonnetesti/MH-pöytäkirjan kopio. Hakemukset lähetetään jalostustoimikunnan sihteerille.

Seuraavat väriyhdistelmät ovat kiellettyjä kaikilla roduilla (Kennelliiton hallitus 7/08):
-    merle – merle
-    harlekiini – harlekiini
-    harlekiini – merle
Käytettäessä fenotyypiltään valkoista (valkoinen: satunnaisia merkkejä päässä/keskivartalossa/takaosassa. Yleensä molemmat silmät siniset. Vähän pigmenttiä suussa, luomissa ja kirsussa) koiraa jalostukseen, vaaditaan BAER –testi.  Kuuroja tai toispuolisia kuuroja ei hyväksytä jalostukseen missään värissä.

Jalostustoimikunnan on hylättävä astutuspyyntö, jos kasvattajan koirien pito on tiedettävästi ala-arvoista tai muutoin epäasiallista. Jalostustoimikunnan tulee olla yhteydessä alueellisiin eläinsuojeluvalvojiin ja -viranomaisiin ja toimikunnalla on velvollisuus pyytää tarkastuskäyntiä ja -lausuntoa välittömästi, mikäli ilmenee aihetta epäillä laiminlyöntejä kasvattajan koiranpidossa. 

FCI ja siten SKL on sulkenut rotukirjat, jonka mukaan eri väriryhmien koiria ei saa yhdistää ilman poikkeuslupamenettelyä. Mahdollisuus tehdä kahden eri väriryhmän risteytystä on ainoastaan poikkeusluvalla. 

Sininen – sinitaustainen musta –väriristeytykset

Sininen – musta väriristeytys hyväksytään jalostustoimikunnassa ”automaattisesti” kunhan yhdistelmä täyttää jalostusohjesäännön vähimmäisvaatimukset. Yhdistelmästä mahdollisesti syntyvät muut värit rekisteröidään EJ rekisteriin.

Kasvattaja toimittaa tarvittavat dokumentit jalostustoimikunnalle, joka antaa kasvattajalle kirjallisen
lausunnon jalostustoimikunnan käsittelystä. Tämän lisäksi kasvattajan tulee toimittaa oma vapaamuotoinen anomus väriristeytyksestä Kennelliitolle ensitilassa, kuitenkin ennen astutusta. Kennelliitto rekisteröi pentueen normaalisti, eikä kasvattajan tarvitse odotella Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan käsittelyä. Luvan saa myös ensikertalainen kasvattaja, kunhan yllä olevat vähimmäisvaatimukset täyttyvät. 

Muut väriristeytykset 

Muiden väriristeytysten osalta poikkeuslupakäytäntö on ennallaan. Samoin sininen – musta – yhdistelmät, jotka eivät täytä yllä olevia vaatimuksia. Poikkeuslupaa haettaessa tulee siitosparin molempien vanhempien täyttää jalostusohjesäännön vaatimukset. Poikkeusluvan saamisen edellytyksenä kasvattajalla tulee olla vankka kokemus kasvatustyöstä ja riittävä koiramateriaali hyödyntääkseen poikkeuslupapentueen jälkeläisiä kasvatustyössään. Poikkeuslupa-anomus käsitellään jalostustoimikunnassa ainoastaan, mikäli kasvattaja esittää erittäin hyvin perustellun anomuksen, jonka liitteenä on selkeä jatkojalostussuunnitelma tuleville jälkeläisille. Anomuksen liitteenä tulee olla myös siitosparin sukutaulut väri- ja terveystietoineen sekä tarkka selvitys siitä, minkä väristen koirien jalostukseen ko. väriyhdistelmästä syntyneitä jälkeläisiä käytetään.

Pentuvälitys 

Kaikki STD Ry:n jäseninä toimivat kasvattajat voivat ilmoittaa kasvattamansa pentueet pentuvälitykseen. Jotta pentue tulee pentulistalle, tulee yhdistelmän täyttää jalostusohjesäännön minimivaatimukset. Mitä enemmän pentueen vanhemmilla on terveystutkimus- tai muita tuloksia, sitä ylemmäs listalle pentue sijoittuu. Mikäli pentue on jalostustoimikunnan käsittelemä ja hyväksymä, merkitään tieto tästä pentueen tietoihin.

Pentue voidaan laittaa pentulistalle yhdistyksen nettisivuille ja tiedoksi pentuvälittäjille yksi (1) kuukausi ennen astutusta. Pentue voi olla pentulistalla siihen saakka, kun pennut täyttävät 3 kk. Kasvattaja on velvollinen ilmoittamaan pentulistan päivittäjälle, jos kaikki pennut ovat löytäneet kodit ennen 3 kk ikää.