MeJä

Mejä eli metsästyskoirien jäljestämiskoe

Metsästyskoirien jäljestämiskokeen tarkoituksena on selvittää koiran kyky seurata haavoittuneen riistaeläimen verijälkeä. Kokeisiin saavat osallistua 1.1.2007 lähtien rodusta riippumatta kaikki Kennelliiton rekisteröinti-, rokotus- ja tunnistusmerkintävaatimukset täyttävät koirat, joilla on näyttelypalkinto. Alimmassa luokassa saa vähintään yhdeksän kuukauden ikäinen koira kilpailla ilman näyttelytulosta.

Koirat käyttävät luonnostaan hajuaistiaan lähes kaiken uuden tutkimiseen ja havainnointiin. Mikäpä sen parempaa kuin valjastaa tuo vaistonomainen tapa hyöty- ja huvikäyttöön. Jäljestäminen on lisäksi koiralle erinomaista aktivointia, joka rauhoittaa ja parantaa koiran keskittymiskykyä. Harjoittelu voidaan aloittaa jo aivan pienen pennun kanssa.

Verijälki 
Jäljet tehdään keinotekoisesti naudan tai hirvieläimen verellä mieluiten riistarikkaaseen maastoon. Jälkien pituus on 900-1400 m luokasta riippuen ja verta käytetään 1/3 litraa. Aika jäljen verittämisen ja jäljestämisen välillä tulee olla vähintään 12 tuntia AVO-luokassa ja 18 tuntia VOI-luokassa. VOI-luokassa jäljellä on oltava veretön katkos.

Jäljen verettämiseen on kätevintä käyttää esimerkiksi vaahtomuovista leikattua noin 10cm x10cm kokoista ”sientä” , joka sidotaan noin 1,5-2 metrisen narun päähän. Sieni kastellaan ensin vedellä, jotta siitä irtoaisi sopiva määrä verta. Verta kaadetaan sienelle, jota sitten vedetään perässä. Koska sieni poukkoilee ja kulkee epätasaisesti se antaa hyvin todenmukaisen kuvan oikeasta verijäljestä.

Jokaisella koiralla on oma jälki, joka arvotaan kokeen alussa. Jälki on piilomerkitty maastoon siten, ettei koiran ohjaaja tiedä sen sijaintia. Tuomarin apuna maastossa on ”opas”, henkilö, joka on ollut merkitsemässä ja verittämässä jäljen ja näin ollen pystyy kertomaan tuomarille jäljen sijainnin tarkasti. Tuomari seuraa koiran työskentelyä koko jäljestyksen ajan ja arvioi näin koiran kykyä suoriutua tehtävästään.

Jäljestys
Jäljestävä koira on kytkettynä noin 6 metrin pituiseen ”jäljestysnaruun” ja ohjaaja seuraa koiraa narun matkan päässä. Koiran tulee, saavuttaakseen 1. palkinto, jäljestää täysin itsenäisesti jälki alusta loppuun sallitussa ajassa ( max 45 min) ja osoittaa ohjaajalle selvästi ”kaato”. Lisäksi koiran tulee koko kokeen ajan osoittaa erinomaista työskentelyä. Koiran käyttäytyminen riistaa kohtaan testataan myös. Jäljen päässä olevana kaatona käytetään vastateurastettua tai tuoreena pakastettua, sulatettua kania tai jänistä. Riistaa raatelevaa tai sitä pelkäävää koiraa ei palkita. Koiran harhautuessa jäljeltä sen tulee itsenäisesti löytää se uudelleen. Jos tuomari joutuu palauttamaan koiran jäljelle, seuraa siitä automaattisesti palkintosijan pudotus ja kolmannen ”hukan” tapahduttua koiraa ei enää voida palkita.

Koiran laukauksen sieto testataan myös jokaisen kokeen alussa koirien ollessa kytkettynä jälkinaruunsa ja ohjaajan ollessa noin 10 metrin päässä koirasta. Laukaus ammutaan haulikolla 25 metrin etäisyydeltä koirasta. Mikäli koira pelkää laukausta, koe keskeytetään.

Arvosteluperusteet ja pisteytys
a) Jäljestämishalukkuus 0-06p
b) Jäljestämisvarmuus 0-12p
c) Työskentelyn etenevyys 0-10p
d) Lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon selvittämiskyky 0-14p
e) Käyttäytyminen kaadolla 0-03p
f) Yleisvaikutelma 0-05p
Yhteensä 0-50p

Palkinnot
Ensimmäinen (1.) palkinto 40 -50 pistettä annetaan koiralle, jonka kokonaissuoritus on erinomainen.

Toinen (2.) palkinto 30 -39 pistettä annetaan koiralle, jonka kokonaissuoritus on hyvä.

Kolmas (3.) palkinto 20-29 pistettä annetaan koiralle ,jonka kokonaissuoritus on tyydyttävä.

Jos pistemäärä on jossain osa-arvostelussa nolla, ei koiraa palkita.