Agility
Agility on kaikille koirille avoin harrastusmuoto,
jonka tarkoituksena on kehittää koiran
toimintakykyä ja älykkyyttä siten,
että koira suorittaa radan erilaisia esteitä. Agility
on kasvattava, urheilullinen kilpailumuoto joka parantaa koiran
yhteiskuntakelpoisuutta. Laji vaatii koiran ja ohjaajan
hyvää yhteistyötä.

Historiaa
Agility on kehitetty 1970-luvun
puolivälissä Englannissa. Tuolloin tarvittiin
esteratsastuskilpailuihin täyteohjelmaa. Hevosten
esteratsastuskilpailut esikuvanaan rupesi John Varley ideoimaan
koirille uutta kilpailumuotoa. Kehittelyyn osallistui myös
palveluskoirakouluttaja Peter Meanwell, joka rakensi
ensimmäiset esteet Lincolnin-koirakerhon harrastajien kanssa.
Helmikuussa 1978 Cruft'sin koiranäyttelyssä
esiteltiin uusi laji näytösluonteisena, ja jo vuonna
1979 vahvistettiin säännöt ja agilitysta
tuli uusi virallinen kilpailulaji. Suomessa ensimmäiset
viralliset yksilökilpailut toteutettiin
keväällä 1989. Agilityn
puuhamiehenä lienee tunnetuin englantilainen Peter Lewis, joka
on jatkuvasti kehittänyt lajia edelleen, tehnyt
agilityä kansainvälisesti tunnetuksi ja kouluttanut
tuomareita ja koulutusohjaajia ympäri maailmaa. Suomessa
agility esiteltiin ensimmäisen kerran Helsingin
Messukeskuksessa syksyllä 1986, ja seuraavana
keväänä järjestettiin "Messarissa"
ensimmäinen joukkuekilpailu, johon osallistui neljä
joukkuetta.
Tänään
Kansainvälisiä arvokilpailuja
on järjestetty vuodesta 1991 lähtien, jolloin
suomalaisilla oli kunnia järjestää
agilityhistorian ensimmäinen, virallinen
euroopanmestaruuskilpailu. Vuosittain eri maissa kilpaillaan
kansallisista mestaruuksista. Kansainvälisesti
nykyään kamppaillaan maailman- ja
pohjoismaidenmestaruudesta. Suomalaisilla on ollut lähes joka
vuosi tuomisinaan MM- ja PM- mitaleja sekä yksilö-
että joukkue-tasolla.
Maassamme järjestetään
agilitykilpailuja, virallisia ja epävirallisia, viikottain
ympäri vuoden. Vuonna 2004 kirjattiin 483 virallista
kilpailua. Suomessa lajin harrastajia on Rovaniemeltä Hankoon
asti. Harrastajien lukumäärää on
vaikea arvioida; lukumäärä kasvaa kaiken
aikaa. Virallisia kilpailu suorituksia kirjattiin vuonna 2004 yli 47
300 kpl. Tanskandoggien starttimäärä oli 19
kpl.
Lajilla on oma erikoislehti,Agility Sports
Bulletin, joka ilmestyy kuukausittain mm. ylläpitäen
ranking- listaa 600 parhaasta kilpailija-parista sekä 55
parhaasta seurasta.
Agilitya voi harrastaa minkärotuisen
koiran kanssa tahansa, kunhan koira on terve ja pystyy suoriutumaan
esteistä turvallisesti.
Säännöllisen, kilpailuun
tähtäävän harjoittelun
edellytyksenä on, että koira on "fyysisesti valmis".
Siksi myös alin kilpailuikäraja on 18 kuukautta.
Kilpailtaessa rodun rakenne ja muut rotuominaisuudet luonnollisestikin
asettavat eri rodut hiukan eri asemaan. Harrastaa kuitenkin voi,
vaikkei tähtäimessä olisikaan kilpaileminen.

Kilpaileminen
Virallisiin kilpailuihin voivat osallistua kaikki
FCI: ssä rekisteröidyt, yli 18kk vanhat
tunnistusmerkityt ja Suomen kennelliiton
määräysten mukaan rokotetut koirat.
Myös sekarotuiset, kivesvikaiset tai kastroidut koirat voivat
harrastaa tätä lajia edellä mainittujen
vaatimusten täyttyessä.
Ansioitunut, rekisteröity agilitykoira
voi saavuttaa Suomen agilityvalion arvonimen (FIN AVA) sekä
tulla myös kansainväliseksi agilityvalioksi (KANS
AVA). Vaadittavien kilpailutulosten lisäksi koiran on saatava
ulkomuotonäyttelyssä
vähintään laatuarvostelusta palkinto
hyvä (H) ennen valioitumistaan.
Eri luokat agilityssa on jaettu kolmeen eri
kokoluokkaan:
· miniluokka koirille, joiden säkäkorkeus
on alle 35 cm
· mediluokka koirille, joiden säkäkorkeus
on on 35-42,99 cm
· maxiluokka koirille, joiden säkäkorkeus
on 43 cm tai yli.
Koiran rotu ei vaikuta kokoluokkaan. Saman
rotuisia koiria (shetlanninlammaskoira, pumi, keskikokoinen
villakoira...) nähdään sekä mini-
että maxiluokissa. Kokoluokka, jossa koirakko kilpailee
määrää mm. A-esteen jyrkkyyden,
pituus esteen pituuden, okseri- ja muuriesteiden korkeuden
sekä pöytä-esteen koon ja korkeuden.
Näissä esteissä korkeus, pituus ja esteen
koko vaihtelee siis kokoluokittain. Putket, pussi, rengas, puomi, keinu
ja kepit ovat kaikille kokoluokille ja roduille kuitenkin
samankokoisia.
Suomessa tasoluokkia on kolme. Pari aloittaa
luokasta 1 ja siirtyy vaativampaan luokkaan 2 ja edelleen luokkaan 3
saavutettuaan tarvittavat luokkanousuihin oikeuttavat tulokset.
Luokkanousuihin oikeuttavat tulokset ovat 1 luokasta 2 luokkaan: 3
virheetöntä nollarataa (pisteitä max.
+0.99p.). 2 luokasta 3 luokkaan: 3 virheetöntä
nollarataa (pisteitä max.+0.99p)sekä koirakon tulee
sijoittua nollaradoilla kolmen parhaan joukossa. 3 luokassa
valionarvoon oikeuttaa kolme nollarataa (pisteet max.+0.99p)
sekä näiden ratojen tulee olla luokkavoittoja.
Virallisten agilitykisojen lisäksi eri
seuroilla on paljon ns. Mölli-cuppeja sekä
mölli-ageja. Nämä ovat hauskoja ja
epävirallisia kilpailuja, joissa on luokkia ihan
aloittelijoillekin, jotka eivät ole vielä kilpailleet
kuin myös jo kisakynnyksen ylittäneille koirakoille.

Kilpailun kulku
Itse kilpailu
käydään vähintään
800 neliömetrin eristetyllä alueella, ja rata
muodostuu 12-20 numeroidusta esteestä, jotka koira suorittaa
ohjaajan käskyjen mukaan mahdollisimman nopeasti ja
virheettömästi. Ohjaaja ei saa koskea koiraan
eikä esteisiin. Apuna ei saa
käyttää makupaloja, ei hihnaa, eikä
muitakaan apuvälineitä... Tuomari valitsee aina
kilpailukohtaisesti kilpailussa käytettävät
esteet sekä niiden suoritusjärjestyksen ja sijainnin
radalla, sekä määrittelee ns. ihanneajan
(=aika, jonka kuluessa rata tulisi suorittaa) radalle sopivaksi.
Esteinä voivat olla rima- ja pituushypyt, muuri, rengas,
pöytä, puomi, keinu, A-este, avo- ja umpitunneli
sekä pujottelu.
Koiran tulos ilmoitetaan virhepisteinä,
jotka kertyvät estevirheistä (esim. riman pudotus),
kieltäytymisistä (esim. koira ohittaa esteen tai
pysähtyy sen eteen), koiraan koskemisesta (esim.
"käsiohjaus"), esteeseen koskemisesta sekä
aikavirheestä. Jokainen varsinainen virhe tuottaa viisi
virhepistettä ja jokainen ihanneajan
ylittävä suoritussekunti (sadasosantarkkuudella)
yhden virhepisteen. Tavoitteena on siis aina "nopein nolla", eli
virheetön ja mahdollisimman nopea, ihanneajan alittava
ratasuoritus.
Yhteistyötä
Hyvä suoritus perustuu aina koiran ja
ohjaajan toimivaan keskinäiseen kontaktiin ja aukottomaan
yhteisymmärrykseen. Mahdollisimman hyvä
perustottelevaisuus ja pitkäjänteinen harjoittelu
ovat ehdottomat edellytykset menestyksen tielle. Koiran ja ohjaajan
hyvä fyysinen kunto sekä ohjaajan hermojenhallinta-
ja keskittymiskyky vaikuttavat oleellisesti kilpailumenestykseen.
Lisätietoja tästä kiehtovasta ja
mukaansatempaavasta lajista ja sitä harrastavista seuroista
saa mm.
www.agilityliitto.fi
ja
www.finagility.com.
