Mejä eli metsästyskoirien
jäljestämiskoe
Metsästyskoirien
jäljestämiskokeen tarkoituksena on
selvittää koiran kyky seurata haavoittuneen
riistaeläimen verijälkeä. Kokeisiin saavat
osallistua 1.1.2007 lähtien rodusta riippumatta kaikki
Kennelliiton rekisteröinti-, rokotus- ja
tunnistusmerkintävaatimukset
täyttävät koirat, joilla on
näyttelypalkinto. Alimmassa luokassa saa
vähintään yhdeksän kuukauden
ikäinen koira kilpailla ilman näyttelytulosta.
Koirat käyttävät
luonnostaan hajuaistiaan lähes kaiken uuden tutkimiseen ja
havainnointiin. Mikäpä sen parempaa kuin valjastaa
tuo vaistonomainen tapa hyöty- ja
huvikäyttöön.
Jäljestäminen on lisäksi koiralle
erinomaista aktivointia, joka rauhoittaa ja parantaa koiran
keskittymiskykyä. Harjoittelu voidaan aloittaa jo aivan pienen
pennun kanssa.
Verijälki
Jäljet tehdään keinotekoisesti naudan tai
hirvieläimen verellä mieluiten riistarikkaaseen
maastoon. Jälkien pituus on 900-1400 m luokasta riippuen ja
verta käytetään 1/3 litraa. Aika
jäljen verittämisen ja
jäljestämisen välillä tulee olla
vähintään 12 tuntia AVO-luokassa ja 18
tuntia VOI-luokassa. VOI-luokassa jäljellä on oltava
veretön katkos.
Jäljen verettämiseen on
kätevintä käyttää
esimerkiksi vaahtomuovista leikattua noin 10cm x10cm kokoista
"sientä" , joka sidotaan noin 1,5-2 metrisen narun
päähän. Sieni kastellaan ensin
vedellä, jotta siitä irtoaisi sopiva
määrä verta. Verta kaadetaan sienelle, jota
sitten vedetään perässä. Koska
sieni poukkoilee ja kulkee epätasaisesti se antaa hyvin
todenmukaisen kuvan oikeasta verijäljestä.
Jokaisella koiralla on oma jälki, joka
arvotaan kokeen alussa. Jälki on piilomerkitty maastoon siten,
ettei koiran ohjaaja tiedä sen sijaintia. Tuomarin apuna
maastossa on "opas", henkilö, joka on ollut
merkitsemässä ja
verittämässä jäljen ja
näin ollen pystyy kertomaan tuomarille jäljen
sijainnin tarkasti. Tuomari seuraa koiran
työskentelyä koko jäljestyksen ajan ja
arvioi näin koiran kykyä suoriutua
tehtävästään.
Jäljestys
Jäljestävä koira on
kytkettynä noin 6 metrin pituiseen "jäljestysnaruun"
ja ohjaaja seuraa koiraa narun matkan
päässä. Koiran tulee, saavuttaakseen 1.
palkinto, jäljestää täysin
itsenäisesti jälki alusta loppuun sallitussa ajassa (
max 45 min) ja osoittaa ohjaajalle selvästi "kaato".
Lisäksi koiran tulee koko kokeen ajan osoittaa erinomaista
työskentelyä. Koiran käyttäytyminen
riistaa kohtaan testataan myös. Jäljen
päässä olevana kaatona
käytetään vastateurastettua tai tuoreena
pakastettua, sulatettua kania tai jänistä. Riistaa
raatelevaa tai sitä
pelkäävää koiraa ei palkita. Koiran
harhautuessa jäljeltä sen tulee itsenäisesti
löytää se uudelleen. Jos tuomari joutuu
palauttamaan koiran jäljelle, seuraa siitä
automaattisesti palkintosijan pudotus ja kolmannen "hukan" tapahduttua
koiraa ei enää voida palkita.
Koiran laukauksen sieto testataan myös
jokaisen kokeen alussa koirien ollessa kytkettynä
jälkinaruunsa ja ohjaajan ollessa noin 10 metrin
päässä koirasta. Laukaus ammutaan haulikolla
25 metrin etäisyydeltä koirasta. Mikäli
koira pelkää laukausta, koe
keskeytetään.
Arvosteluperusteet ja pisteytys
a) Jäljestämishalukkuus 0-06p
b) Jäljestämisvarmuus 0-12p
c) Työskentelyn etenevyys 0-10p
d) Lähdön, kulmauksien, makauksien ja katkon
selvittämiskyky 0-14p
e) Käyttäytyminen kaadolla 0-03p
f) Yleisvaikutelma 0-05p
Yhteensä 0-50p
Palkinnot
Ensimmäinen (1.) palkinto 40 -50
pistettä annetaan koiralle, jonka kokonaissuoritus on
erinomainen.
Toinen
(2.) palkinto 30 -39 pistettä annetaan koiralle, jonka
kokonaissuoritus on hyvä.
Kolmas
(3.) palkinto 20-29 pistettä annetaan koiralle ,jonka
kokonaissuoritus on tyydyttävä.
Jos
pistemäärä on jossain osa-arvostelussa
nolla, ei koiraa palkita.
