Suomen
Tanskandoggi Ry:n
jalostusohjesääntö
Tanskandogin
Jalostuksen Tavoiteohjelma (JTO) on hyväksytty SKL:ssa ja
rodun
PEVISA-ohjelma astui voimaan 1.1.2007. PEVISA:n mukaan pentujen
vanhemmilla tulee olla lonkkakuvauslausunto, ja sen tulee olla voimassa
jo astutushetkellä. Jalostustoimikunta noudattaa STD
Ry:n
jalostusohjesääntöä ja
terveystulokset tulee olla
jalostustoimikunnalla jo ennen astutusta.
Yleiset vaatimukset
Kasvattaja on Suomen Tanskandoggi Ry:n
jäsen.
Astutuspyynnön
tulee olla värivastaavalla ENNEN suunniteltua astutusta.
Astutuspyynnöt lähetetään
värivastaavalle
jalostustoimikunnan lomakkeella tai vastaavilla tiedoilla varustettuna
sähköpostitse. Sähköpostitse
lähetetty
astutuspyyntö tulee päivätä
selkeästi
(esimerkiksi Helsingissä 1.1.2006 Maija
Meikäläinen.)
Tarvittavat liitteet:
· sukutaulut
· terveystiedot
· näyttelytulokset
Liitteitä
ei tarvitse lähettää, mikäli
edellä mainitut
tiedot on saatavissa Kennelliiton
KoiraNet-jalostustietojärjestelmästä.
Jalostustoimikunta
ei käsittele jalostusanomuksia, joissa ei ole mukana kaikkia
vaadittavia tietoja esim. kuvaustuloksia. Erityisen painavista
syistä jalostustoimikunta voi kirjallisen hakemuksen
perusteella
harkita poikkeamista näistä ohjeista.
Jalostustoimikunnan
antama päätös hyväksyttyä
yhdistelmää kohden on kasvattajakohtainen siten,
että
kyseistä yhdistelmää ei voi
siirtää
eteenpäin toiselle kasvattajalle/kennelnimelle.
Siitosparin
yleiset vaatimukset
Jalostukseen
käytettävän tanskandogin tulee olla
fyysisesti ja
psyykkisesti terve sekä vapaa
perinnöllisistä
sairauksista. Mikäli koiran vanhemmilla, sisaruksilla ja/tai
jälkeläisillä on
perinnöllisiä sairauksia,
tulee koira tutkia ja todeta terveeksi niiltä osin.
Siitosparin
tulee olla omasta väriryhmästä.
Sukusiitosaste
enintään 6,25 % (serkusparitus), 5 sukupolvea
taaksepäin
laskettuna tuleva pentue yhtenä niistä. Suurempaa
sukusiitosastetta ei hyväksytä kuin erityisen
painavista
syistä. Mikäli jalostustoimikunta hyväksyy
suuremman
sukusiitosasteen, tulee pöytäkirjasta ilmetä
syy, miksi
sukusiitosaste yli 6,25 % on hyväksytty.
Jalostustoimikunnalla
on oikeus olla hyväksymättä nartun astutusta
tai uroksen
käyttöä. Jalostustoimikunnan ei
myöskään
tarvitse hyväksyä yksilöä, jonka
jälkeläisissä on todettu vakavia
virheitä tai
sairautta riittävän laajaan aineistoon pohjautuen.
Jalostustoimikunnan päätökset koirien
siitokseen
kelpaavuuteen perustuvat
eläinlääkärin virallisiin
lausuntoihin tai omistajien/kasvattajien lausuntoihin ko. koirista tai
niiden lähisukulaisista.
Jalostustoimikunta
kehottaa kasvattajia paneutumaan jalostusvalinnoissaan tanskandogeilla
esiintyviin vakaviin perinnöllisiin sairauksiin, kuten
sydänsairauksiin ja erityisesti dilatoivaan kardiomyopatiaan
(DCM). Jalostustoimikunta on kehittänyt oman
sydänultralomakkeen, jota suositellaan
käytettäväksi ja jonka tutkiva
eläinlääkäri
täyttää Suomen
Kennelliiton sydäntarkastuslausunnon lisäksi. Muita
vakavia
elinikään ja elämänlaatuun
selvästi
vaikuttavia sairauksia ovat: kilpirauhasen vajaatoiminta, epilepsia,
wobblerin syndrooma ja spondyloosi. Jalostustoimikunta suosittaa
näihin liittyviä terveystutkimuksia erityisesti,
mikäli
suvussa on sairautta esiintynyt tai
käytetään vieraampia
linjoja, joista ei ole tietoa.
Jalostuksessa
tulee välttää yhdistelmää,
jossa
sydänongelmia/selvittämättömiä,
mahdollisesti
sydänperäisiä kuolemia on sekä
nartun että
uroksen puolella. Mikäli jalostukseen
käytettävän
koiran vanhemmilla, pentuesisaruksilla ja/tai
jälkeläisillä on
sydänvikaa/-sairautta, tai
heistä joku on kuollut äkillisesti ilman
selvää
syytä, jalostukseen
käytettävällä koiralla
tulee olla Suomen Kennelliiton virallisella
sydäntarkastuskaavakkeella tehty sydänkuuntelu ja
sydänultra, myös EKG:tä suositellaan.
Jalostustoimikunta
suosittelee kasvattajia/omistajia teettämään
kuolinsyytutkimuksen, mikäli koira kuolee nuorena ja/tai
äkillisesti.
Jalostustoimikunta
suosittaa virallista silmä- ja silmäluomitarkastusta
jalostukseen käytettäville koirille.
Jalostustoimikunta
toivoo enemmän huomiota kiinnitettävän
tanskandogeilla
esiintyviin silmä- ja luomisairauksiin siitosparia
valittaessa.
Mikäli koiralla on todettu jokin periytyvä
silmä- tai
silmäluomisairaus, sitä ei tulisi
käyttää
jalostukseen. Mikäli vanhemmilla, sisaruksilla ja/tai
jälkeläisillä on silmä-/tai
silmäluomisairauksia useammalla kuin yhdellä,
tarvitaan
paritettavalle koiralle puhdas silmälausunto
silmäeläinlääkäriltä.
Mikäli
lähisuvussa esiintyy kataraktaa tai glaukoomaa
yhdelläkin
koiralla, tulee jalostuskäyttöön
suunnitellulla koiralla
olla puhdas
silmäeläinlääkärin
lausunto.
Jalostustoimikunta
suosittaa jalostukseen käytettävien koirien
kilpirauhastestausta: TGAA, T4, TSH. Jalostukseen
käytettävien koirien tulee olla terveitä
myös
kilpirauhasen osalta.
Jalostustoimikunta
toivoo urosten omistajien kiinnittävän huomiota nk.
“Matador-jalostukseen“, ts.
välttämään
uroksen liiallista jalostuskäyttöä, koska
Matador-jalostuksen myötä geenien monimuotoisuus
vähenee, koirien perimä supistuu ja ne altistuvat
muun muassa
immuunisuojan ja elinvoiman heikkenemiselle.
Vähimmäisvaatimukset
jalostukseen käytettäville koirille
Narttu:
- iältään
vähintään 24 kk
astutushetkellä, ei yli 7-vuotias.
Ensisynnyttäjä ei saa
olla yli 5-vuotias astutushetkellä.
- näyttelyistä vähintään 3
x erittäin hyvä (EH) tai hyväksytty
jalostustarkastus.
- lonkkakuvaustulos A-C, ei kuitenkaan 2 x C (sekä uroksen
että nartun lonkat C). C-lonkkaisen koiran siitospariksi
suositellaan A-lonkkaista koiraa.
- kyynärnivelet 0/0, jolloin siitosparin
kyynärnivelten kuvaustulos voi olla 1/1.
- virallinen sydänkuuntelutulos (terve), tutkimus ei saa olla
yhtä vuotta vanhempi, suositellaan sydänultraa.
Uros:
- iältään
vähintään 18 kk
- näyttelyistä vähintään 3
x erittäin hyvä (EH) tai hyväksytty
jalostustarkastus.
- lonkkakuvaustulos A-C, ei kuitenkaan 2 x C (sekä uroksen
että nartun lonkat C). C-lonkkaisen koiran siitospariksi
suositellaan ensisijaisesti A-lonkkaista koiraa.
- kyynärnivelet 0/0, jolloin siitosparin
kyynärnivelten
kuvaustulos voi olla 1/1. Ulkomaalaisilta uroksilta ei vaadita
kyynärnivellausuntoa.
- virallinen sydänkuuntelutulos (terve), tutkimus ei saa olla
yhtä vuotta vanhempi, suositellaan sydänultraa.
Muita
suosituksia ja ohjeita
Kasvattaja
sitoutuu noudattamaan Suomen Kennelliiton suosituksia koiran
sijoittamisesta, jonka lisäksi yhdistys suosittaa rodun ominaisuudet
huomioiden, että nartun sijoitussopimuksissa narttu siirtyy
vastaanottajan omistukseen 1 (yhden) pentueen jälkeen, kuitenkin
viimeistään 4 (neljän) vuoden jälkeen. Tanskandoggi rodun
rotuominaisuudet huomioiden, Suomen Kennelliiton koirarekisteriohjeesta
poiketen, STD ry:n jalostustoimikunta ei suosittele käyttämään
tanskandogginarttua jalostukseen peräkkäisistä juoksuista (pentujen väli vähemmän kuin 10kk).
Koska
tanskandoggi kuuluu hitaasti kehittyviin jättirotuihin (niin
fyysisesti kuin henkisestikin), jalostustoimikunta on ehdottomasti
sitä mieltä, ettei ole oikein pennuttaa narttua ennen
kahden
vuoden ikää. Narttujen tulee saada kasvaa rauhassa
aikuisiksi.
Lonkkien
osalta suositellaan BLUP-indeksin käyttöä,
siten
että parituksen keskiarvo olisi
vähintään 100.
Mikäli
siitokseen käytettävällä uroksella
on Suomessa jo 3
pentuetta (kaikki värit), suositellaan uroksen
jälkeläistarkastusta ja mikäli siitokseen
käytettävällä uroksella on Suomessa
jo 5 pentuetta
(kaikki värit) uros on
jälkeläistarkastettava, jotta
yhdistelmä hyväksytään
pentulistalle.
Jalostusohjesäännön ja JTOn tavoitteena on
taata
tanskandogin geneettinen monimuotoisuus.
Sitoumuskasvattajat
noudattavat kasvatustyössään
jalostusohjesääntöä ja
tanskandoggien jalostuksen
tavoiteohjelmaa. He ovat allekirjoittaneet sitoumuskasvattajasopimuksen
ja sitoutuneet noudattamaan ehtoja, jotka sopimuksessa mainitaan.
Heidän yhdistelmänsä ovat automaattisesti
hyväksyttyjä ilman erillistä
käsittelyä.
Sitoumuskasvattajien poikkeuslupa-anomukset
käsitellään
jalostustoimikunnan poikkeuslupakäytännön
mukaisesti.
Jalostustoimikunta
toivoo, että kaikki kasvattajat noudattavat
kasvatustyössään
jalostusohjesääntöä
ja tanskandoggien jalostuksen tavoiteohjelmaa.
Jalostustoimikunnan
ei tarvitse hyväksyä yksilöä, joka
on saanut 0- tai
EVA-palkinnon kaksi kertaa luonteen vuoksi, varsinkin jos koira on
ollut aggressiivinen tai osoittanut pelkopuremisen merkkejä.
Jalostustoimikunta pyytää tällaiselta
koiralta
hyväksytyn jalostustarkastuksen, jossa on otettu kantaa ko.
koiran
luonteeseen tai hyväksytysti suoritetun virallisen
luonnetestituloksen tai MH-kuvauksen. Jalostustoimikunta voi
pyytää koiralta luonnetestin tai jalostustarkastuksen
myös silloin, kun jalostukseen aiotulla koiralla on useita
negatiivisia mainintoja luonteesta näyttelyarvosteluissa ilman
0-
tai EVA -palkintoja. Luonnetesti on suoritettu hyväksytysti,
kun
loppupistemäärä on
vähintään +75 ja
lisäksi seuraavat osa-alueet on oltava plussalla:
hermorakenne,
luoksepäästävyys, terävyys ja
laukauspelottomuus.
Myös MH-kuvauksen hyväksytty tulos
hyväksytään.
Jalostustoimikunta
suosittelee koirien luonnetestausta. Rotujärjestö
tukee
koiranomistajaa 10 eurolla/suoritettu luonnetesti/MH-kuvaus. Omistajan
tulee laatia erillinen hakemus ja liittää mukaan
maksukuitti
sekä luonnetesti/MH-pöytäkirjan kopio.
Hakemukset
lähetetään jalostustoimikunnan sihteerille.
Seuraavat väriyhdistelmät ovat
kiellettyjä kaikilla roduilla (Kennelliiton hallitus 7/08):
- merle – merle
- harlekiini – harlekiini
- harlekiini - merle
Käytettäessä
fenotyypiltään valkoista
(valkoinen: satunnaisia merkkejä
päässä/keskivartalossa/takaosassa.
Yleensä molemmat
silmät siniset. Vähän pigmenttiä
suussa, luomissa
ja kirsussa) koiraa jalostukseen, vaaditaan BAER
–testi.
Kuuroja tai toispuolisia kuuroja ei hyväksytä
jalostukseen
missään värissä.
Jalostustoimikunnan
on hylättävä astutuspyyntö, jos
kasvattajan koirien
pito on tiedettävästi ala-arvoista tai muutoin
epäasiallista. Jalostustoimikunnan tulee olla
yhteydessä
alueellisiin eläinsuojeluvalvojiin ja -viranomaisiin ja
toimikunnalla on velvollisuus pyytää
tarkastuskäyntiä ja -lausuntoa
välittömästi,
mikäli ilmenee aihetta epäillä
laiminlyöntejä
kasvattajan koiranpidossa.
FCI ja
siten SKL on sulkenut rotukirjat, jonka mukaan eri väriryhmien
koiria ei saa yhdistää ilman
poikkeuslupamenettelyä.
Mahdollisuus tehdä kahden eri väriryhmän
risteytystä on ainoastaan poikkeusluvalla.
Sininen
– sinitaustainen musta –väriristeytykset
Sininen
– musta (jonka 3 polven sukutaulussa vain mustaa ja/tai
sinistä) väriristeytys
hyväksytään
jalostustoimikunnassa ”automaattisesti” kunhan
yhdistelmä täyttää
jalostusohjesäännön
vähimmäisvaatimukset.
Kasvattaja
toimittaa tarvittavat dokumentit jalostustoimikunnalle, joka antaa
kasvattajalle kirjallisen lausunnon jalostustoimikunnan
käsittelystä. Kasvattaja
lähettää
jalostustoimikunnan lausunnon Kennelliittoon
rekisteröidessään pentuja. Kennelliitto
rekisteröi
pentueen normaalisti, eikä kasvattajan tarvitse odotella
Kennelliiton jalostustieteellisen toimikunnan
käsittelyä.
Luvan saa myös ensikertalainen kasvattaja, kunhan
yllä olevat
vähimmäisvaatimukset täyttyvät.
Muut
väriristeytykset
Muiden
väriristeytysten osalta
poikkeuslupakäytäntö on
ennallaan. Samoin sininen - musta – yhdistelmät,
jotka
eivät täytä yllä olevia
vaatimuksia. Poikkeuslupaa
haettaessa tulee siitosparin molempien vanhempien
täyttää
jalostusohjesäännön vaatimukset.
Poikkeusluvan saamisen edellytyksenä kasvattajalla tulee olla
vankka kokemus kasvatustyöstä ja
riittävä
koiramateriaali hyödyntääkseen
poikkeuslupapentueen
jälkeläisiä
kasvatustyössään.
Poikkeuslupa-anomus käsitellään
jalostustoimikunnassa
ainoastaan, mikäli kasvattaja esittää
erittäin
hyvin perustellun anomuksen, jonka liitteenä on
selkeä
jatkojalostussuunnitelma tuleville jälkeläisille.
Anomuksen
liitteenä tulee olla myös siitosparin sukutaulut
väri-
ja terveystietoineen sekä tarkka selvitys siitä,
minkä
väristen koirien jalostukseen ko.
väriyhdistelmästä
syntyneitä jälkeläisiä
käytetään.
Perusteluista tulee käydä ilmi kasvattajan
sitoutuminen
pentujen sijoittamiseen/pentujen jalostuskäytön
valvontaan ja
niiden tulevan siitoskäytön jatkovalvonnan
suunnitelma.
Pentuvälitys
Sitoumuskasvattajien
yhdistelmät tulevat automaattisesti pentulistalle,
mikäli
kasvattaja niin haluaa. Muiden yhdistelmien osalta hyväksytty
paritus tulee pentulistalle, kun kasvattaja ilmoittaa sen pentulistan
yhteyshenkilölle
Pentueilmoitus
voidaan laittaa yhdistyksen
sivuille/pentuvälittäjille yksi
(1) kuukausi ennen astutusta. Kasvattajalla ei saa olla samanaikaisesti
jalostustoimikunnan hylkäämiä/ulkopuolisia
pentueita,
mikäli hän haluaa hyväksytyn
yhdistelmänsä
pentulistalle.
Kasvattajan
tulee päivittää pentutilanteensa 1 kk
välein
pentulistan yhteyshenkilölle pysyäkseen
pentulistalla.
Jalostustoimikunnan hyväksymä yhdistelmä
pysyy
pentulistalla siihen saakka, kunnes pennut
täyttävät
kolme (3) kk. Kasvattaja on velvollinen ilmoittamaan
yhteyshenkilölle, mikäli kaikki pennut ovat
löytäneet jo kodin ennen 3 kk:n
ikää.
